Frederick Copleston

pienoiskuva|Frederick Copleston Frederick Charles Copleston (10. huhtikuuta 1907 Taunton, Somerset, Englanti – 3. helmikuuta 1994 Lontoo, Englanti) oli brittiläinen katolinen filosofi ja jesuiittapappi sekä filosofian historioitsija.

Coplestonin perhe oli anglikaaninen, mutta hän itse kääntyi katolilaiseksi opiskellessaan Marlborough Collegessa. Hän ryhtyi jesuiitaksi vuonna 1930. Myöhemmin hän opiskeli Heythrop Collegessa. Hän piti seminaarien filosofian opetuksen tasoa huonona, mikä johti vaikutusvaltaisen yhdeksänosaisen ''History of Philosophy'' -teoksen (1946–1975) kirjoittamiseen. Se on saanut arvostusta myös maallisen filosofian historian tutkimuksen puolella.

Eräs Coplestonin merkittävimmistä panoksista nykyaikaiselle filosofialle oli hänen Tuomas Akvinolaisen ajattelua käsitellyt teoksensa (1955). Copleston pyrki selventämään Tuomaan viiden tien (''quinquae viae'') oppia tekemällä eron ''in fieri'' -syiden ja ''in esse'' -syiden välille. Näin Copleston osoittaa, että Tuomas halusi esittää Jumalan olevan kaikkialla läsnä sen sijaan, että olisi esittänyt, että Jumala olisi teoriassa voinut kadota heti käynnistettyään syiden ja seurausten ketjun.

Copleston tunnetaan myös väittelyistään Bertrand Russellin ja A. J. Ayerin kanssa. Russellin kanssa hän väitteli Jumalan olemassaolosta BBC:n lähetyksessä vuonna 1948. Ayerin kanssa hän väitteli loogisesta positivismista ja uskonnollisen kielen mielekkyydestä vuonna 1949.

Vuonna 1952 Copleston käytti osan opetusajastaan Paavillisessa Gregoriaanisessa yliopistossa Roomassa samalla kun opetti myös Heythropissa. Vuonna 1970 hän siirtyi Lontoon yliopistoon, jossa hän toimi collegen rehtorina. Jäätyään eläkkeelle vuonna 1974 hän jatkoi luennoimista ulkomailla, erityisesti Santa Claran yliopistossa Kaliforniassa. Coplestonista tuli British Academyn jäsen vuonna 1970 ja Brittiläisen imperiumin ritarikunnan jäsen vuonna 1993. Wikipedian tuottama